Ristiina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1649 Suur-Savon eli Mikkelin kirkkopitäjästä. Ristiinan kirkko on 1775 valmistunut ja vuonna 1844 laajennettu ristikirkko. Tällä paikalla on ollut kirkko seurakunnan perustamisesta (1649) lähtien.
Kellotapuli on rakennettu 1752.
Kirkkotarhassa on vapaussodassa kaatuneiden (valkoisten) muistopatsas, talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sankarihaudat ja sankariristi sekä Suomen sodan sankarin Otto von Fieandtin Viipurista siirrettty hautamuistomerkki.
Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ovat Ristiinan kirkon ja koko Etelä-Savon suurin taideaarre. Ne ovat ainoat elävästä mallista tehdyt maalaukset heistä. Taulut on tehty ennen vuotta 1650.
Jumalanpalvelukset sunnuntaisin Ristiinan kirkossa kello 10. Kirkko on avoinna sopimuksen mukaan.
